Kartanon historia alkaa vuodesta 1436, jolloin tilan omisti Turun piispa Hemming. Aiempi omistaja oli ehkä Paadisten luostari Viron pohjoisrannikolla. Vuonna 1652 kuningatar Kristiina lahjoitti tilan saksalaissyntyiselle, 37 vuotta Ruotsin armeijassa palvelleelle majuri Ertman Rosenlewille kiitoksena uskollisuudesta ja korvauksena maksamattomista palkoista. Iso viha ja pako venäläisten valloittajien alta pakotti ahdinkoon joutuneen omistajaperheen tilan myyntiin.

Poriin siirtyneen suvun myöhempi menestys kaupassa ja teollisuudessa loivat edellytykset ostaa sukutila takaisin 1912.

C.F.Schröderin piirtämä rokokoo-tyylinen päärakennus on vuodelta 1762. Kartanossa on myös 1700-luvulla perustettu, 7 hehtaarin suuruinen puisto, jossa on paljon harvinaisia kasveja. Tällä hetkellä kartanolla on maata 730 hehtaaria, josta metsää noin 550 hehtaaria.

Paddaisten kartano on maatila, jossa harjoitetaan metsätaloutta sekä lihakarjan ja lampaiden kasvatusta. Lihakarja on rodultaan ranskalaista limousinia, josta tulee myöskin kartanomme lihakarjatilasta käyttämä nimi Paddais Limousin.
Lampaat ovat texel-rotuisia. Texel on lihalammasrotu joka on jonkin verran isompi kooltaan kuin suomenlammas.

Kartanossa viljellään peltoja, joista saadaan suurelle karjamäärälle ruokaa, mutta myös myyntiin menevää viljaa; ohraa, vehnää, kauraa ja rypsiä.

Paddaisissa on tällä hetkellä nautakarjaa yli 170 kpl ja lampaita noin 30.
Tyontekijöitä on 9, kesäaikaan enemmän.